Jes! Nyt se alkaa olla ohitse! Kokeet on tehty, viimeiset kurssityöt palauttamista vaille valmiit ja aurinko paistaa ulkona kutsuen lenkille. Mikä voisi olla paremmin? Niin että mitäs tässä istun jaarittelemassa tietokoneen ääressä? Ajattelin vain jakaa tätä stressin päättymisen riemua kaikille muillekin.
Niin, ja kertoa myös vähän viime lauantaista, kun kävimme Teemun, Severin ja Elmerin kanssa sprinttaamassa Rovaniemen ammattikorkeakoulun ympäristössä Lapin AM-kisoissa. Kisoissa oli henkilökohtainen sprintti, ja lisäksi parisprintti 2x2 osuutta. Molemmissa juostiin sarjassa H21, paitsi Elmeri juoksi omassa sarjassaan henkilökohtaisen, koska osanottajia oli sangen paljon ja se siis kannatti.
Henkilökohtaisessa kisassa juoksu oli yllättävänkin helppoa, kun ottaa huomioon kaksi aiempien päivien voimatreeniä. Suunnistuskin sujui, mitä nyt yhdellä välillä meinasin juosta umpikujaan kun luin hätäisesti yliopiston muotoja kartalta. Korjasin kuitenkin virheen niin, että se vei vain viitisen sekuntia ajasta. Reitinvalintojen suhteen sprintti olisi voinut olla vaikeampikin, mutta aluetason kisaksi se oli mielestäni hyvä rata.
Viestissä taas oli pari sellaista juoksuväliä, joista en niin kovasti pitänyt, mutta ne kuuluvat joskus suunnistukseen ja sen kanssa pitää elää. Viestissä jäi harmittamaan vaivainen kolmen sekunnin ero voittajajoukkue Vesaisten Poikiin. Loppusuoralle jos olisi päässyt lähtemään samaan aikaan, olisi ollut mielenkiintoista kokeilla vähän kirikamppailua. Mutta näin tällä kertaa, ensi kerralla toisella lailla.
Kisakartat olivat nuoren suunnistaja-hiihtäjä-hiihtosuunnistaja-jne.-lupauksen, Olli Ojanahon elikkä Opan käsialaa. Ja hyviä ne olivat, ei käy kieltäminen. Maastojen suhteen tietenkin Rovaniemi on sprinttikisaa varten parempi kuin Kuusamo, jossa ei juuri ole sopivia kaupunkialueita. Niitä vähäisiä, joita on, olen alkanut kartoittaa, ja edistynkin aina toisinaan. Sen mitä harjoittelulta ehdin tehdä...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti