torstai 23. toukokuuta 2013

Kiire kiire kiire...

Sitä tässä on riittänyt. Mutta nyt alkaa helpottaa, luojan kiitos. Olen järkkäillyt Kuusamoon tiistairasteja ja alakoululaisten rastiseikkailua, koettanut saada viimeisen jakson lukiokurssit suoritetuiksi, (missä on vielä oikeastaan vähän tekemistä), leireillyt ja kisaillut, mutta varsinainen perusharjoittelu pääsi alkamaan vasta tänään. Vapautunut fiilis on, kun ensimmäinen kunnon voimaharjoitus on saatu viimein pois päiväjärjestyksestä. Vaikka lihaksia hieman kolottaa, niin se on se tunne, jota on kaivattu!

Milloin minä viimeksi olenkaan kirjoittanut tänne? En edes muista, mutta pahoitteluni niille, jotka ovat käyneet ahkeraan päivittämässä sivua uusien tekstien toivossa. Kaiken edellä mainitun päälle en ole ehtinyt paljon kirjoitella. Nytkin kuittaan sen mieluummin muutamalla kuvalla, ja jätän enemmän aikaa ruotsin aineen, äidinkielen kirjavertailun ja historian esseiden kirjoittamiseen. Sen verran kuitenkin selitystä kuviin, että olen käynyt Jämsässä KEV:n Jukolaleirillä, sekä kisaamassa Tampere Gameseissa. Viime viikonloppuna oli SM-sprintti ja SM-liianpitkä (viralliselta nimeltään tosin erikoispitkä). Lauantaina ehdin jo hankkia tittelin "Suomen surkein sprintteri", joka kuulemma on Pellon Ponnen nimitys A-finaalin jumboksi jääneelle. Itse kyllä olen sitä mieltä, että A-finaalin hävinnytkin on parempi kuin B-finaalin voittaja...

Jämsän leiri alkoi rauhallisella karttaharjoituksella. Leirin miesvahvuus oli viisi Erä-Veikkoa.
(Samuli ottaa kuvaa)

Spekulointia

Lähtösuoralta saakka kartta haltuun

Hyvällä fiiliksellä comebackin merkeissä. Miika on seuran hiihtojaoston vakiokalustoa,
mutta suunnistuksen kanssa kaveri on pitänyt tovin taukoa. Nyt ennakkoluulottomasti mukana
leirillä ja myös Jämsä-Jukolassa kesäkuussa!

Rasti!

Teemullakin lippu alkoi löytyä talven tauon jälkeen.


Valmistautumassa kesän ensimmäiseen starttiin


Hyvillä mielin kisaan...


...ja onko se ihme kun tietää, mitä odottaa maalissa?

Tampereen venesataman maisemaa lauantaina iltapäivän auringossa.

Kisan jälkeen on hyvä rentoutua hyvässä seurassa ja valmistautua seuraavan päivän koitokseen.

Toisen päivän uran avaaja...

... ja kuuman ryhmän saalistaja.

Loistavan suorituksen jälkeen loppusuoraa saattoi rullailla kisan voittoon.


Spekulointia... Alla olevasta linkistä selviää, mitä spekuloitiin ;)


SM-sprinttiä Mikkelin kesustassa


Loppukiritaistelu alkaa!



Erikoispitkän matkan "alkupalaveri" kisakartan ääressä. Edessä 20 "kilometrin karttaretki"

"Lähtöön aikaa 5...4...3"PAM!!





Ja sen pituinen SE!!!!!!

Erikoispitkällä kolmannen kartanvaihdon jälkeen alkoi vaivata samainen selkäongelma, joka pilasi koko talven hisukauden. Loppumatka meni kävelyksi ja... No niin. Ei jäänyt hyvä maku suuhun.
Tulevana viikonloppuna kokeilen vielä sprinttiä Rovaniemellä, Lapin AM-kisoissa. Siellä tosin ei ole saumaa palkinnoille, sillä olen AM-kisan ulkopuolella. Kuusamo nimittäin EI OLE LAPPIA!!

4 kommenttia:

  1. Se on Suomen Paskin Sprinttisuunnistaja se titteli ja sen saa pääsarjan a-finaalin viimeiseksi jäänyt, hylättyjä ja keskeyttäneitä ei tietenkään lasketa. Sama titteli jaetaan myös pitkältä matkalta. Idea pohjautuu juoksijoiden Suomen Paskin Kympinjuoksija -titteliin mikä jaetaan Kalevan Kisojen kympin viimeiselle maaliintulijalle. Käytännössähän titteli on molemmissa tapauksissa kohtuullisen kova saavutus: Suunnistuksessa pitää päästä a-finaaliin ja juoksussa Kalevan Kisoihin eli alle 32min kymppi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jep jep. Jatkossa löytyy sitten sanakirjamääritelmä tähänkin, niin ei enää tarvitse antaa epätarkkoja lausuntoja. Mutta joo, vedetään sitten takaisin. En ole vielä saavuttanut tätä titteliä, sillä juoksin 20-sarjassa, mutta onpahan jotain tavoiteltavaa tulevaisuuteen!

      Poista