Hisukauteen kiinni täysin voimin

Nyt on jauhamiset jauhettu ja odottelun aika lopussa! Nyt on aika alkaa kaivaa se kovalla työllä tehty kunto esiin, hisukisat hyrskähtivät todenteolla käyntiin viime viikonloppuna Puolangalla, Paljakassa. Kisat olivat aikuisille EM-ja MM-katsastukset ja WRE-kisa, ja koska tästä seurasi kovatasoinen pääsarja, päätettiin myös meidän nuorten joukossa laajalla rintamalla osallistua näissä kisoissa miesten ja naisten sarjoihin.

Lauantaina oli sprinttikisa, joka ei sujunut ihan ongelmitta. Selkä vaivaa vieläkin, hierontaa kun en oikein ole onnistunut sovittamaan tähän joulun aikaan. Hiihto ei ollut huonoa, mutta parempaan on varaa ja parhaaseen ei onneksi ihan vielä tarvitse venyäkään, kunhan selkä saadaan nuijituksi ruotuun niin kyllä se sieltä lähtee. Suunnistuspuoli oli se, joka ahdisti. Oikoja ei ollut uskallusta lähteä tekemään, muutama huolimattomuusvirhe reitinvalinnassa, yksi selän takia tullut ajatuskatko ja ajautuminen väärille urille ja ihan lopuksi vielä hätäinen rastilta lähtö ihan väärään suuntaan. Ilman näitä virheitä olisin ollut sillä hiihtovauhdilla kahdeksan parhaan joukossa, mutta nyt oli tyytyminen kuudentoista parhaan joukkoon. No, suunta on ylöspäin... toivottavasti.

Pitkällä matkalla meno tyssäsi kolmannelle rastille ja hiihto oli voimatonta

Sunnuntain pitkä matka yhteislähtönä sujui suunnistuksellisesti lauantaita paremmin, mutta selkäongelma ei ollut yön aikana hävinnyt mihinkään. Hiihto kulki kolmannelle rastille saakka, sen jälkeen tuli notkahdus ja jäin kokonaan kärkiletkasta virheen takia. Ensimmäisen lenkin loppu ja kartanvaihdon jälkeen toinen lenkki neljännelle rastille saakka olivat pahin hetki, jolloin kisa oli enemmän tahdon varassa kuin muissa käsissä, sen jälkeen tuli sellainen olo että ehkä tästä vielä selvitään. En tiedä vieläkään kaikkien välien reitinvalinnoista, että miten ne menivät paremmuusjärjestyksessä, mutta muutamissa valtsin takuulla väärin, sujuvuus ei kuitenkaan enää pettänyt ja pieniltä pummeilta vältyin koko loppu matkan. Selkä oli viimeisellä lenkillä vain jäykkä, ei enää kipeä, joten saatoi hiljalleen myös lisätä hiihtoon tehoja. 

Loppua kohden alkoi jokin sisu ajaa taas eteenpäin ja
niin vauhti kuin tarkkuus paranivat

Loppu olikin sitten sitä kiehtovaa mies miestä vastaan suunnistusta, etupuolellani oli joku minulle tuntematon kaveri, vähän edempänä Niskasen Teemu, joka kylä oli liian kaukana. Mutta takana ahdistelivat talenttiryhmän kaveri Juha Maartikainen, sekä maajoukkueen H-P Pukema, jotka piti pitää takana. Reitinvalinnoilla on tässä taistelussa suurempi merkitys kuin hiihtovauhdilla, paitsi tietenkin jos vauhdissa on todella selkeitä eroja. H-P sai minua kiinni, muttei tarpeeksi, ja onnistuin tekemään yhden ohituksenkin toiseksi viimeisellä välillä. Maaliin sijalla 15. Parempaan on varaa, mutta parempaan pääseminen täytyy nyt jättää tuleviin koitoksiin. 

Joutsenossa ensi viikonloppuna on pohjoismainen nuorten maaottelu, sekä nuorten MM-katsastukset. Edeltävä viikko kuluu Imatralla taitoharjoitusten parissa, sekä erityispainotetusti selän huoltamiseen. Vaikka välillä on vaikeaa, eiköhän se huippuvirekin vielä löydy.

Mutta tässä vaiheessa... Hyvää vuotta 2013 kaikille!!